Hallamat palasivat kotiin

Sunnuntaina 11. elokuuta järjestettiin erityislaatuinen muistotilaisuus Sysmän kirkossa Brita ja Reino Hallamaan muiston kunnioittamiseksi. Samalla perheenjäsenet täyttivät vanhemmilleen antamansa lupauksen siitä, että jos mahdollista, pariskunta saisi vielä joskus palata Suomeen yhdessä. Brita Hallamaa kuoli 2009 ja Reino 30 vuotta aikaisemmin. 

Nyt pariskunnan tuhkat tuotiin Espanjasta Suomeen muistotilaisuuteen, ja maanantaina 12.8. pariskunta haudattiin Britan sukuhautaan.

-      - Tuntuu mahtavalta saada tämä vaihe nyt päätökseen, sanoi Meri-tytär onnellisen tietoisena siitä, että vanhemmat saavat nyt mieluisan viimeisen lepopaikan ja rauhan.

Sysmän kirkko sijaitsee vehreässä maalaismaisemassa. Kirkon pohjoispuolella on suuri niitty, jonka Britan siskontytär ja kummityttö Maj muistaa hyvin:

-       - Olimme kesällä ennen sotaa tuossa suuressa kartanorakennuksessa. Olin viisivuotias tuolloin. Yhtäkkiä alueen yläpuolelle ilmestyi pienkone – saksalainen – joka lensi ympyrää talon yläpuolella. Sitten sieltä pudotettiin jotain niitylle. Juoksimme lujaa katsomaan, mitä se oli. Olihan se kaikki meistä todella jännittävää. Pakkauksessa oli lukemattomia punaisia ruusuja Reinolta Britalle! 

Britan siskontyttö Maj

Britan sisko oli myös paikalla kunnioittamassa sisarensa muistoa, kuten lukemattomat muut sukulaiset. Samoin Suomen tiedusteluyksiköiden edustajat, jotka asettivat monta kranssia haudalle. 

Lauri Lehtonen

Reino Hallamaan monipuolisuus lyö ällikällä. Vaikka hänestä on lukenutkin esimerkiksi Elsokillan (Elektronisen sodankäynnin killan) kotisivuilta, niin hänet tavanneet kertovat aina uusia versioita miehestä. Lauri Lehtonen mainitsi muistopuheessaan myös Hallamaan hyvät yhteydet virolaisiin ja yhteistyön, joka oli arvokasta Suomelle. Hannu Hallamaa, poika, kertoi taas isästään yksityishenkilönä, älykkäänä neilikanviljelijänä, joka kaiken kukkuraksi toi ja etabloi Interflora-ketjun Espanjaan! 

Nyt, kun Reino Hallamaan ansiot Suomen radiotiedustelun luojana ja isänä on tunnustettu yhä laajemmissa piireissä Suomessakin, kuten myös aselajin ehdoton avainasema sotasaavutustemme kannalta, on hyvä muistuttaa Hallamaan kielitaidosta. Se kattoi sujuvat ruotsin, englannin, ranskan, saksan ja muitakin kieliä, tosin espanja teki myöhemmin vaikeuksia, kertoi Hannu Hallamaa tilaisuudessa.

Professori Ohto Manninen paikalla vaimonsa kanssa.

Hannu, Meri ja Patrik Hallamaa, ja Merin poika Louis, ainoa nuori poika, joka kantaa suvun sukunimeä

Hannu Hallamaa tuo kranssia paikalle. Takana ystäviä.

Nuorena Hallamaa kiinnostui sähköttämisestä ja opetteli radiosähkötyksen valtion rautateiden työntekijänä. 20-luvulla hän kehitti radioaaltojen kuuntelemisesta uuden tiedustelualan, jonka avulla voitiin saada tietoa Neuvostoliiton laivaston liikkeistä Itämerellä. Mutta tekninen osaaminen sinänsä ei ole onnistumisen takuu. On oltava psykologista pelisilmää, organisaatiotaitoa, myynti- sekä vakuuttelukykyä, rohkeutta ja ajoitusta. Tätä kaikkea Reinolla tuntui olevan, koska hän onnistui herättämään kiinnostuksen ja ylipuhumaan tuon ajan puolustusvoimien johdon ajatuksiensa taakse, ja saamaan rahoituksen radiotiedustelukoulutukseen. Suomesta tuli tiedustelun kärkimaa yhdellä heitolla. Jos aikoo rakentaa toiminnan, jota ei koskaan ole ollut, on oltava loistava projektijohtaja ja pedagogi. Sitäkin Reino ilmiselvästi oli. Esimerkiksi hän tajusi nopeasti, että toimintaan vaadittiin ammattisotilaita, jotka saavat palkkaa – radiotiedustelua ei voi rakentaa intin varaan. Hallamaa alkoi poimia lahjakkaita nuoria poikia tehtävään, ja muutamalla onkin ollut korpraalin arvo jo 15-vuotiaana! Tekniikasta ja modernista maailmasta innostuneet nuoret ovat tietenkin sitä, mitä salamasodassa vaadittiin, ja sen ”Halla” Hallamaa tiesi. Risto Heino, veteraani Tukholmassa, on yksi viimeisiä Hallan organsiaation elossa olevia miehiä, ja on vuosia puolustanut Hallamaan nimeä ja mainetta, jota on yritetty tahriakin eri aikakausina. 

- Hallamaa oli erinoimainen johtaja, joka vaati paljon, mutta antoi enemmän, Heino sanoo. 

Puolustusvoimat kunnioittivat horjumatta koko seremonian ajan.

Sysmän kirkkko ja tapuli

Lippu tuodaan kirkkoon.

Kirkko täpösentäynnä

Hallamaan monipuolinen elämä ja nerous tuli esiin juhlapuheissa.

Hallamaalla oli syvä kulttuurikompetenssi ja laaja verkostosto ulkomailla. Ensinnäkin hän hankki koulutustaan maailman parhailta radioasiantuntijoilta, ja vietti aikaansa niin Italiassa kuin Itävallassakin. Sen jälkeen hän loi läheiset suhteet Unkarin, Puolan, Ruotsin, Viron ja Saksan tiedustelupalvelujen kanssa. Itsestään selvää on, että hänellä oli suhteet myös britteihin, amerikkalaisiin, tanskalaisiin ja ranskalaisiin. Tiedämme tänä päivänä melko paljon Hallamaan yhteyksistä ruotsalaisiin, etenkin Arne Beurlingiin ja Hasselbladkameran kehittäjään Ragnar Thoreniin, joiden kanssa hänellä oli tiivis kehitysyhteystyö jo 30-luvulla. Beurling oli legendaarinen ruotsalainen matemaatikko, joka ratkaisi m.m. saksalaisten G-kirjoittimen koodin, ja Ragnar puolestaan oli hyvin Hallamaan kaltainen agenttisankari, joka kehitti kaukokuvaamista. Yhdessä Hallamaan radiokuuntelun kanssa he onnistuivat hankkimaan kaukokuvauksen tuella hyvin yksityiskohtaista informaatiota Puna-armeijan laivaston liikkeistä, sekä Itämeren miinakentistä, kuvaamalla ja kuuntelemalla aluksia, ja laskemalla niiden reittejä sen mukaan.

Hallamaan poliittinen lukutaito tuli esiin, kun hän valmistautui Neuvostoliiton miehitykseen, sekä varmensi, että mm. hotelli Tornia, jossa Neuvostoliiton valvontakomission jäsenet pitivät hovia, kuunneltiin. Operaatio Stella Polaris oli yksi osa miehitysvalmiudesta, asekätkennän ja pakolaishallitussuunnitelman lisäksi. Osa stellistien vaimoista ja lapsista piilotettiin Öölannin saarelle Ottenbyn lomakylään. Samassa kylässä toimi huippusalainen brittien kuuntelukeskus, josta kuunneltiin saksalaisia! Kun Ruotsalaiset alkoivat hermostua Molotovin vaatimuksista ja Ehrensvärdin sekä FRA:n johtajan Torgil Thorénin erimielisyydet alkoivat rassata, tuli Hallamaalle, kuten Aladar Paasosenkin perheelle kehotus lähteä maasta. Mannerheim vapautti molemmat palveluksesta ja kaksi miestä lähti Ranskan tiedustelupalvelun piilottamana Pariisin ulkopuolelle. Joten kontakteja riitti. 

Myöhemmin Hallamaat pakenivat Ranskasta Francon Espanjaan, koska sieltä Kremlin kommunistit eivät saisi ketään ulos. Erimaalaisten yhteistyökumppanien ja kontaktien lista on suorastaan huimaava, mikä osoittaa, että patriotismi ja isänmaalaisuus kulkevat käsi kädessä monikansallisuuden ja kielitaitoisuuden kanssa. Hallamaa olisi tuskin kutsunut ruotsinkielentaitoa ”pakkoruotsiksi”, varsinkaan saatuaan Ruotsista lukemattomia kuuntelulaitteita, sekä myöhemmin Volvo-autot, joihin rakennettiin Hallamaan vision mukaiset liikkuvat motorisoidut kuuntelukeskukset.  Ne olivat korvaamattomia Suomen tiedustelulle, joka puolestaan oli korvaamaton muille aselajeille.

Onneksi näistä asioista kerrotaan nyt, sillä ilman tietoa ei olisi pärjätty isolle viholliselle. Ja ilman diplomaattitietoa ei olisi osattu neuvotella senkään vertaa, kuin nyt onnistuttiin, vaikka virheitäkin tehtiin. Se ei kuitenkaan ollut tiedustelun syytä, sillä sieltä varoitettiin monesta asiasta, mukaan lukien kesän 1944 suurhyökkäyksestä, ajoissa. On sitten eri asia, miksi varoituksia ei kuunneltu toimeenpanevalla taholla.

© Johanna Parikka Altenstedt, saa lainata ja jakaa, kun lähde mainitaan.