Sain Urho Holtarilta viestin

"Olen lukenut kirjasi; se on mielekiintoinen. Olin vaimoni, lotta Rauha, kanssa mukana Georg-laivassa. Kirjan sivun 50 kuvassa vasemmalla olemme vain sattumalta. Rauha oli tekemisissä "pomonsa" Matti Mäkelän perheen kanssa, mm auttaen ruumassa lapsien hoidossa.

Sodan aikana opiskelin kieliä ja 1944 pidin hataraa årstaven-päiväkirjaa. Sen mukaan menimme laivaan 23.9. klo 19. Seuraavana aamuna klo 0530 lähtö merelle, Ruotsin rannikko näkyi klo 1530. Laiva pysäytettiin pariksi tunniksi ilmeisesti ruotsalaisten pyynnöstä niin, että tulimme Härnösandiin klo 1930. Meri oli koko ajan melko rauhallinen kuten kuvissakin näkyy. Vuonna 2005 pidin esitelmän reissusta Turussa, 16 sivua ja muutama kuva metsätyöseikkailustkina, jossa Rauha oli kokkina. Hän oli 17-vuotiaana lottana saanut hyvää harjoitusta siihen."

Verkkouutisten arvio kirjasta ja tarinasta

Löytyy täältä.

Täsmennyksiä Eila Rautioaholta

On sanomattakin selvää, että yksityiskohtia suuresta salaisesta tarinasta on ollut vaikea tarkastaa, kun virallisia tietokirjoja ei ole ollut. Suullisesti olen saanut monta tietoa vahivestetuksi, mutta jopa kielten ero on vaikuttanut nimiin ja muistikuviin. Joten talkootöin kirjan täsmennykset ja korjaukset sujuvat parhaiten! Nyt olen saanut tärkeitä tietoja Eila Rautioaholta koskien kirjassa olevaa materiaalia:

Sivu 11.
Minun mielestäni, ja sisarenikin, kuvassa oleva mies on Arne Somersalo, jonka hyvin tunsimme, eikä Pentti Pajamaa, jonka olen tavannut Suomessa ja josta minulla on valokuva. Häntä en muista Ruotsissa nähneeni. Kotipiha oli Haminassa, Toikan talon pihalla, sen takareunassa. Sivulla 29 lukee että olisimme lähteneet Santahaminasta. Tämä on väärin, koska koti oli muutaman viikon aikana ollut Haminassa, kuten olen kirjoittanut Stella Polaris-jutussa (Jauhovakka-lehti).

Sivut 32 ja 46. Radion pianisti, eräässä kuvassa merirosvo, oli lempinimeltään Szalke, ei Szalko. Minun sukunimi on Rautioaho, ilman n-kirjainta, joka taas liittyy toiseen sukuun. Isän tehtävä oli lähettää saadut sanomat eteenpäin pääesikuntaan.

Sivu 47. Jukka oli isän nuorin veli, eli setä, ei eno.

Sivu 55. Minä en käynyt mitään koulua ennenkuin joulun alla muutettiin erään ystävällisen neidin yläkertaan Österskäriin. Tammikuussa alkoi koulu, minä toisella luokalla ja sisareni ensimmäisellä. Me emme ymmärtäneet mitään kielestä mutta pian koulunkäynti sujui.

Yhteydenottoja menneisyydestä - tuhannet kiitokset kaikille teille, jotka kerrotte lisää!

Marjatta Rutan maalaukset Stella Polariksesta ovat vaikuttavia.

Vaikka painovirheet ovatkin harmittaneet, ja työasiat pukanneet päällä, niin yhteydenotot kirjani tiimoilta ovat olleet todella arvokkaita, ja osoittavat, että kirja toimii, kuten halusin. Se tuo muistoja esiin, ihmiset löytävät toisensa vuosikymmenten jälkeen, vanhempien vaikeneminen ja salamyhkäisyys on selittynyt ja ehkä hieman helpottaa oloa. Ainakin tuntuu siltä. Tässä muutama yhteydenotto, joita on tullut viime viikkojen aikana.

Jussi Vapaasalo Suomesta soitti, ja kertoi olleensa samalla Lokki-laivalla, kuin Paavokin lapsena. Lisäksi he piileskelivät Öölannin Bornholmissa yhtä aikaa, Paavo kuulemma kyyditti Pikku-Jussia pyöräntarakalla siellä. Nyt Jussi sai yhteyden Paavoon kaikkien näiden vuosien jälkeen ja ehkä molempien kuva omasta isästä vielä syveni entisestään.

Alla olevasta kuvasta Urho Holtari otti yhteyttä Pertti Hänniseen ja kertoi olleensa samalla laivalla, sekä jakoi muistikuvia Pertille, joka oli vauva lähdettäessä Närpiöstä.

Lappeenrannan yliopiston tutkija Pertti Kolari otti yhteyttä ja kertoi näin:

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tukisäätiö sai juuri
huomattavan testamenttiperinnön Martta Loimarannalta ja hänen
siskoiltaan. Martta (Martha) Loimaranta oli Kalevi Loimarannan
ensimmäinen vaimo ja tuli hänen kanssaan syksyllä -44 Ruotsiin.
Martta sai työpaikan vakuutusyhtiö Thulesta (myöhemmin Skandia) ja
työskenteli siellä eläkkeeelle jäämiseen asti. Hän asui Tukholmassa
kuolemaansa asti vuoteen 2001.

Sisarukset olivat lähtöisin Lappeenrannasta. Martta Loimarannan
vanhempi sisko kuoli (s. 1917) kuoli kesällä. Hän oli perinyt Martan.

Martta Loimaranta oli myös huippu matemaatikko ja olivat opiskelleet
Helsingin yliopistossa matematiikkaa Rolf Nevanlinnan oppilaina.

Myöhemmin Kolari sai yhteyden Risto Heinoon, sillä materiaalista löytyi muunmuassa valokuvia Heinoista ja Loimarannoista lomailemassa.

Georg Spiridovitsh puolestaan on antanut listaan mukaan uusia arvokkaita nimiä, joihin en kaikkiin ollut aiemmin törmännyt. Hän lähetti sähköpostia minulle marraskuun alussa:

Katselin Stella-Polariksen kotisivua ja ihmeekseni en löytänyt vanhempiani matkustajaluettelosta. Tiedän että he olivat mukana koska asiasta oli puhuttu. Isäni oli vääpelin vakanssilla päämajan radiopataljoonassa ainakin Kauniaisissa, muista paikoista en tiedä. Isäni oli haavoittunut talvisodassa ja oli sen jälkeen Lahden sotilassairaalassa. Hänet vapautettiin armeejasta mutta hän meni vapaaehtoisena radiotiedusteluun , vuodesta en tiedä. Isä tunsi ainakin seuraavia porukasta Jürgensin, Paulovin, Puginin, Suden, Telsavaaran, Ushanovin. Isä kävi myös tapaamisissa Palen Karjalantalolla. Isäni nimi: Tserep-Spiridovitsh Piotr (Peter) Boleslav ja äitini Elisabet Tserep-Spiridovitsh.

Ja Pirkko Partaselta Espoosta on tullut lisätietoa:
Luin suurella mielenkiinnolla tuoreen kirjasi. Mielenkiintoni
perustuu erityisesti siihen, että yksi stellisteistä oli enoni Reino
Sormunen, joka ilmeisesti oli eräs FRA:n palkkaamista. Pari asiaa
jäi mietityttämään. Kirjan mukaan Sormusen perhe tuli Härnösandiin
syksyllä 1944. Kuitenkin serkkuni Marja Rutan tiedoissa on, että hän
tuli Ruotsiin vuonna 1945.
Haluaisin korjata myös suullisissa lähteissä olleen tiedon: kyseessä
ei ole siis Marjatta Ruta os. Mäkelä, vaan Marja Ruta os. Sormunen.
Marjan, eli Tytin, kuten me suvussa häntä kutsumme, näyttely
Hanasaaressa oli todella vaikuttava. En tiedä, oliko väärä tieto
hämäystä vai vain vahinko.

Painovirhepahuksista

Tässä Aamulehden arvio, jossa todetaan, että kirja tuo uutta näkökulmaa aiheeseen, mutta että painovirheitä on luvatoman paljon. Pahoittelen tätä, varmasti seikka korjataan seuraaviin painoksiin.

Selitys löytynee siitä, että koska uutta ja mielenkiintoista tietoa tuli käyttööni hyvin myöhään kirjan tekoprosessissa, monta osaa meni uusiksi ihan loppusuoralla. Mitä tulee nimilistoihin Härnösandista ja n.s. "vonporattapaukset", niin ne on kirjoitettu, kuten alkuperäisissä dokumenteissa. Yritän saada ne skannattua ja tänne blogiin vähitellen. Koska ruotsalaiset ovat kirjanneet suomalaisia nimiä, monta nimeä on kirjattu "hassusti" ja samoja nimiä kirjoiteltu monella eri tavalla.

Osallistujalistat ovat yhä hyvin epävarmoja

Yritän kerätä osallistujien nimiä listalle, mutta olen huomanneet, että jopa viranomaisten tiedot ovat hyvinkin epävarmoja. Jatkuvasti saan yhteydenottoja ihmisiltä, jotka kertovat omaistensa olleen mukana, ja usein nimet ovat uusia ja hämmästyttäviä. Tunnettu ruotsalainen kirjailija Kaa Eneberg kertoi hiljan, että hänenkin isänsä on jotenkin ollut mukana, vaikka nimeen en ole törmännyt. Ja tänään sain uutta tietoa pariskunnasta nimeltään Tserep-Spiridovitsh. Ihan uusia nimiä nekin. Mutta hyvä, että lähetätte tietoa, keräämme listaa tänne. Kiitos Pertti Hänniselle, joka jaksaa kirjata nimiä.